2/2025 Firenze
Kansojen rajat ylittävän kokeiluluonteisen kansojen edustajakokouksen toinen kokous
Poliittisten suositusten luonnos
Maaliskuu 2025
Kansalaisten peruskirja Euroopalle: Miten rajat ylittävät yhteydet auttavat demokratisoimaan kriisinhallintaa eri maissa ja hallintotyypeissä, kaupungeissa, alueilla, maissa ja EU:ssa?
Prosessin kuittaus:
Peruskirjassa tunnustetaan demokratian agonistinen tai konfliktinomainen luonne, joka heijastui yleiskokouksissa, joissa erimielisyydet ilmaistiin erilaisilla jännitteillä tai kompromisseilla, jotka nousivat esiin alkuperäisessä keskustelussa. Yleiskokous helpotti keskustelua kymmenestä eri kompromissista, jotka on esitetty alla. Jäljempänä esitetyt alustavat poliittiset suositukset ovat tulosta Firenzen yleiskokouksen aikana pienissä kansalaisryhmissä käydyistä keskusteluista, jotka perustuvat Ateenassa ja verkossa pidettyjen yleiskokousten tuloksiin. Ryhmiin kuului 12 kansalaista, kaksi ohjaajaa, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja tarkkailijoita. Kullakin ryhmällä oli mahdollisuus antaa suoraa palautetta kahden muun ryhmän poliittisista suosituksista.
Trade Off 1: toimeenpanovalta vs. kansalaisten valta
Suositus 1: Autonomisten neuvoa-antavien yhteisöjen vahvistaminen
1.1. Perusperiaate: Eurooppalaisten päättäjien olisi kunnioitettava ja mahdollistettava autonomisten harkitsevien yhteisöjen merkityksellinen panos, neuvot ja toimivat ratkaisut. Tällaisia yhteisöjä ovat muun muassa uusiutuvan energian yhteisöt, asunto-, nuoriso-, vanhus-, ympäristö- ja feministiset kansalaisyhteiskunnat. Nämä ovat yhteisöjä, jotka kokoontuvat yhteen tarjotakseen yhteisiä tai paikallisia palveluja ja jotka kehittyvät yhteisen hallintotapansa kautta neuvoa-antaviksi yhteisöiksi. Valitettavasti näillä yhteisöillä ei kuitenkaan usein ole riittävästi resursseja, aikaa tai taitoja maksimoida vaikutusvaltaansa.
1.2. Keskeiset toimet:
Vahvistetaan autonomiaa: Vahvistetaan näiden yhteisöjen itsenäisyyttä ja itsehallintoa.
Lisätään ja yhdistetään näitä yhteisöjä asteittain: Helpotetaan osallistumisen laajentamista näiden yhteisöjen sisällä ja niiden välillä.
Hallituksen toimijoiden ottaminen mukaan ajan myötä: Otetaan hallituksen edustaja tai virkamies mukaan yhteisön keskusteluihin, kun yhteisö on valmis, ja varmistetaan, että tämä edustaja ei hallitse keskustelua vaan toimii yhteyshenkilönä ja tietolähteenä.
Suositus 2: Vastustetaan ääriliikkeitä mobilisoimalla kollektiivinen tiedustelu
2.1. Ydinperiaate: Eurooppalainen keskustelualue maittemme sisällä ja niiden välillä olisi suunniteltava ja hallinnoitava ensisijaisesti ääriainesten torjumiseksi, ei ainoastaan sääntelyllä, jolla valvotaan tai kielletään tietyntyyppiset ilmaisutavat, vaan paremminkin joukkoistamalla tiedustelutoiminnan pushback. Huumori ja nuorisokulttuuri ovat tässä avainasemassa. Tähän kuuluvat hyvämaineiset ja riippumattomat verkkoalustat (kuten "Demagog" Tšekissä), joilla torjutaan disinformaatiota ja vähennetään julkisesti karismaattisten valehtelijoiden ja tehottomien hallitusten vaikutusta. Mutta miten tämä toteutetaan käytännössä? Helpommin sanottu kuin tehty.
2.2. Keskeiset toimet:
- Synergiaa riippumattomien alustojen kanssa: Edistetään yhteistyötä hyvämaineisten riippumattomien alustojen kanssa (esim. Demagogit Tšekissä).
- Tarkistuslistat ja standardit: Kehitetään ja hyödynnetään positiivisia ja negatiivisia toimia ja käyttäytymistä koskevia tarkistuslistoja, joissa keskitytään esimerkiksi korruptioon ja manipulointiin.
- Kuukausittain järjestettävien kansalaiskokousten valvonta: Järjestetään säännöllisiä julkisia keskusteluja kuukausittaisissa kansalaiskokouksissa, jotka keskustelevat näiden hyvämaineisten alustojen pohjalta, nimetään kansalaiskokous valvomaan alustojen hallinnointia, mukaan lukien alustojen ylläpitäjien läpinäkyvä valinta ja väliaikaiset toimeksiannot.
- Varmennetun tiedon levittäminen: Riippumattomilla järjestöillä olisi oltava resursseja edistää uskottavien ja todennettavissa olevien tosiasioiden laajaa levittämistä.
- Alustan hallinnointi ja tosiasioiden tarkistaminen: Tutkitaan joukkorahoitusmalleja alustan tukemiseksi ja varmistetaan tosiasioiden tarkistamisprosessien täysi läpinäkyvyys.
- Riippumattomuus: Säilytetään foorumin riippumattomuus ulkopuolisesta vaikutuksesta.
Suositus 3: Annetaan kansalaisille mahdollisuus kriisivalmiuteen
3.1. Ydinperiaate: Kansalaisilla tulisi olla uskottavasti valtuudet osallistua tehokkaasti kansalaistoimintaan kaikissa vaiheissa, rutiinihallinnosta kriisinhallintaan, odottamatta kriisin kärjistymistä.
3.2. Kriisinhallinta. Keskeiset toimet:
- Jatkuva kansalaisinfrastruktuuri olisi suunniteltava siten, että se aktivoituu kriisiaikoina.
- Kohdistettu kansalaiskasvatus: Toteutetaan tehostettuja ja kohdennettuja kansalais- ja ilmaisukasvatusohjelmia, mukaan lukien "oppilas-opettajien" hyödyntäminen.
- Luottamusvalmennus: Tarjotaan koulutusta, jossa keskitytään kansalaisten luottamuksen lisäämiseen kansalaisvaikuttamiseen.
- Epävirallinen osallistumisvelvollisuus: Toteutetaan valamiesvelvollisuutta muistuttava epävirallinen velvollisuus osallistua kansalaiskokouksiin, joka korvaa pakollisen äänestysvelvollisuuden, mutta jossa on pehmeä osallistumisvelvollisuus ja korvaus.
- Kansalaisfoorumit: Perustetaan ja tuetaan kansalaislähtöisiä foorumeita osallistumista ja yhteistyötä varten erityisesti kriisiaikoina
- Lisätyt julkiset kuulemiset: Vahvistetaan ja laajennetaan julkisia kuulemisprosesseja, jotka voivat yksinkertaisesti tukeutua olemassa olevaan sähköposti- tai sosiaalisen median listaan
- "Toimi siellä, missä tiedät parhaiten": Asiantuntijakansalaisten osallistuminen: otetaan kansalaiset mukaan aloilla, joilla heillä on asiaankuuluva asiantuntemus.
Vaihtoehto 2: Kansalaisten osallistuminen välittömään kriisinhallintaan vs. pitkän aikavälin suunnitteluun
Suositus 1: Parannetaan henkilökohtaisia tiloja, joissa voidaan parantaa harkintataitoja
1.1 Keskeiset periaatteet: Kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus saada tiloja ja koulutusta harkintataitojen hankkimiseksi, mikä lisää heidän osallistumistaan paikalliseen päätöksentekoon (erityisesti niiden päätösten osalta, jotka vaikuttavat suoraan heidän elämäänsä), mikä johtaa lopulta sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.
1.2. Kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua paikalliseen päätöksentekoon (erityisesti niiden päätösten osalta, jotka vaikuttavat suoraan heidän elämäänsä). Keskeiset toimet
- Säännölliset paikalliset vuoropuhelut
- Kouluihin tulisi sisällyttää (eurooppalaista) harkintaa koskevia opetussuunnitelmia.
- Säännölliset tilat harkintataitojen oppimiselle (Ihannetapauksessa 1-5 vuoden välein)
Harkintataidot: Viestintä
Ympaattinen kuuntelu (aktiivinen kuuntelu)
Tunteiden ymmärtäminen
Ohjeita
Erojen kunnioittaminen
Ongelmanratkaisu ja ratkaisukeskeisyys
Proaktiivinen ja kunnioittava kyseenalaistaminen
Deliberatiiviset taidot: Tieto
Fact-checking & Research
Valmistelu työkalupakettien ja koulutusten avulla
Hyvien käytäntöjen vaihto
Naapuruston osallistuminen
Deliberatiiviset taidot: Empowerment
Osallistava päätöksenteko
Vastuu nuorista
Keskustelut, joita seuraa toiminta
Kuuluminen ja kollektiivinen toiminta
Poliittinen koulutus
Resurssien suunnittelu ja investoinnit paikallistalouteen
Kollektiivisen älykkyyden skaalautuminen ja yhdistäminen
1.3. Mahdolliset haasteet
- Ihmisten sitouttaminen pitkällä aikavälillä
- Tarkoituksenmukaisen institutionaalisen tuen hankkiminen.
- Resurssien saatavuus (tarvitaan järjestelmällisempää rahoitusta).
- Kansalaisten pääsy näihin tiloihin ja koulutukseen.
Trade-Off 3: Luottamus johtajiin vs. vastuullisuus
Suositus 1: Kansalaiskokoukset on institutionalisoitava paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla Euroopan komission tai Euroopan parlamentin järjestäminä.
1.1 Keskeiset periaatteet: Jos kansalaiskokoukset institutionalisoidaan, luottamus ja vastuuvelvollisuus lisääntyvät. Tämä vahvistaa kansalaisten luottamusta poliitikkoihin. Kansalaiskokouksesta voittavat sekä poliittiset päättäjät että paikallisviranomaiset.
1.2. Kansalaiskokouksen perustaminen ja toteuttaminen. Keskeiset toimet
- Kansalaiskokoukset institutionalisoidaan paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla, ja ne järjestää Euroopan komissio tai Euroopan parlamentti.
- Kokoonpano: Vähintään 20 jäsentä.
- Kokoukseen on kuuluttava suurlähettiläitä muista kokouksista
- Kokouksen on oltava järjestäytynyt lajittelumenettelyllä ottaen huomioon edustus.
1.3. Kansalaiskokouksen on oltava järjestäytynyt. Mahdolliset haasteet
- Haasteena löytää yhteiset paikalliset kysymykset, joista neuvotella
- Haasteena hallita mielipiteiden ja intressien moninaisuutta (esimerkiksi matkailu, ilmasto, muuttoliike)
- Poliittisten toimijoiden haluttomuus hyväksyä ratkaisuja
- Rahoitus
- Kansalaisten osallistuminen
- Prosessin läpinäkyvyys
Ehdotuksia takaamiseksi:
Politiikan arviointi
Prosessin läpinäkyvyys
Kansalaisten arviointi
Valvontaelimet
Trade-off 4: Suora vs. Deliberatiivinen demokratia
VALITSE KRIISI
Suositus 1: Asianomaisten viranomaisten on tarjottava kansalaisille taitoja, tiloja ja prosesseja, jotta he voivat toimia aktiivisina kansalaisina yleisemmin ja säännöllisemmin (esim. osallistuva budjetointi)
Suositus 2: Asiaankuuluvien viranomaisten on käytettävä deliberatiivisia prosesseja, jotta kansalaiset voidaan ottaa mukaan pöytäkirjojen/strategian valmisteluun ja päätöksentekoon siitä, miten oikeuksia ja vaikeita valintoja koskevia kompromisseja tehdään
Suositus 3: Asianomaisten sidosryhmien on käytettävä suoria osallistumismenetelmiä (kansanäänestys, verkkokuuleminen, puhelut) valitakseen eri pöytäkirjojen/strategioiden välillä.
KRIISIN AIKANA
Suositus 4: Täytäntöönpanoviranomaisen on varmistettava, että vastuu jaetaan kaikkien toimijoiden kesken, jotta voidaan taata tarkastukset ja tasapaino
KRIISIN JÄLKEEN
KRIISIN JÄLKEEN
Suositus 5: Asianomaisten viranomaisten on arvioitava kansalaiskokouksen tehokkuutta.
1.1 Keskeiset periaatteet
- ei mitään meistä ilman meitä!
1.2. Kansalaiskokouksen tehokkuus. Keskeiset toimet
- Online-työkalut/-teknologia voivat auttaa vähentämään kustannuksia ja nopeuttamaan täytäntöönpanoaikaa (Koskee kaikkia suosituksia)
- koordinaattoreiden verkosto keskustelujen järjestämiseksi ja sen jälkeen niiden laajuuden lisäämiseksi (Koskee kaikkia suosituksia)
- Kansalaisten "vahtikoirina" tulisi olla yhteydessä toimielimiin sekalaisissa muodoissa, jotta voidaan varmistaa prosessin noudattaminen. (Suositus 4)
- Pöytäkirjojen arviointi kansalaisten kanssa ja polarisoivien näkemysten ja elettyjen kriisikokemusten yhteensovittaminen. (Suositus 5)
Yleisten toimijoiden osallistuminen
- Kansalaiset: Tarttukaa heille tarjottuihin mahdollisuuksiin
- Poliitikot: Ottakaa ensimmäinen askel: delegoikaa valtaa, kuunnelkaa ja seuratkaa
- Asiantuntijat: Kansalaisille tiedottamiseen harkintakriteerit : puolueettomuus (ei eturistiriitoja), avoimuus uusille ideoille, monimuotoisuus.
Trade-off 5: Digitaaliset työkalut vs. ihmiskeskeinen lähestymistapa
Suositus 1: EU:n tekoälyviraston demokratisointi
1.1. Perusperiaate: EU:n tekoälyviraston ei pitäisi olla pelkästään asiantuntijalähtöinen elin, vaan sen hallintoon on sisällytettävä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, kansalaisten edustajia ja alueellisia ääniä. Näin varmistetaan, että tekoälyä koskeva sääntely ja käyttöönotto ovat EU:n demokratian, osallisuuden ja avoimuuden arvojen mukaisia.
1.2 Keskeiset toimet
- Arvioi tekoälyvirasto: Arvioidaan sen nykyistä rakennetta, toimeksiantoa ja tehokkuutta kansalaisten huolenaiheiden ja monipuolisen asiantuntemuksen huomioon ottamisessa.
- Asiantuntijaryhmän uudistaminen: Laajennetaan osallistumista kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin, kansalaisten edustajiin ja alueellisiin asiantuntijoihin teknokraattisen ylivallan välttämiseksi.
- Säännöllisesti kokoontuvien asiantuntijaryhmien ja alaryhmien perustaminen: Kehitetään jäsennelty prosessi, jossa temaattiset ja alueelliset alaryhmät kokoontuvat säännöllisesti, jotta varmistetaan jatkuva vuoropuhelu ja reagointi. Päätöksentekoa tulisi ohjata vuokaavio-mallin avulla.
1.3. Mahdolliset haasteet
- Aluekohtainen painopiste: Sen varmistaminen, että tekoälypolitiikat eivät ole yksinomaan keskitettyjen instituutioiden muovaamia, vaan heijastavat paikallisia ja alueellisia näkökulmia.
- Rahoituksen rajoitteet: Osallisuuden ja osallistumisen taso riippuu käytettävissä olevasta rahoituksesta. Tarvitaan hyvin resursoitu osallistumisrakenne.
- Monimuotoisuus & leimaus; Tokenismi: Aidon edustuksen on mentävä symbolista osallisuutta pidemmälle ja varmistettava, että marginalisoidut äänet muokkaavat politiikkaa.
- Kannustavan vuoropuhelun puute: Kuulemisten ei pitäisi olla pelkkiä muodollisuuksia, vaan mekanismien on taattava, että kansalaisten panos johtaa toimintakelpoisiin poliittisiin muutoksiin.
Yleisten toimijoiden osallistuminen (hyödynnetään olemassa olevia järjestelmiä)
- Vastuuhenkilöt:
Euroopan komission teknologia-asioista vastaava varapuheenjohtaja
Teknologiatoimiston johto
Asiantuntijaryhmän jäsenet
Naapuruusfoorumien ja alueellisten tekoäly-etiikkaryhmien edustajat
- Kompromissit
Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen: Hyödynnetään vakiintuneita elimiä, kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa (ETSK) ja eurooppalaisia kansalaispaneeleita, jotta harkinnanvarainen osallistuminen voidaan sisällyttää tekoälyviraston työhön.
Neuvoa-antavan roolin rajoittaminen: Vaikka asiantuntija- ja kansalaisryhmillä ei ehkä ole suoraa päätösvaltaa, niillä tulisi olla jäsennelty vaikutusvalta poliittisiin suosituksiin.
- Synergiat
Osallistavuuden vahvistaminen: Tekoälyn hallinto, jossa on mukana erilaisia ääniä, on linjassa demokraattisten periaatteiden kanssa ja varmistaa, että teknologia palvelee yleistä hyvää.
Vuoropuhelun lisääminen: Hyvin jäsennelty osallistava malli voi luoda syvempää sitoutumista poliittisten päättäjien, teknologia-asiantuntijoiden ja kansalaisten välille.
EU:n arvojen vaaliminen teknologiapolitiikassa: Pohdiskelevan demokratian sisällyttäminen tekoälyn hallintaan varmistaa, että eettiset näkökohdat pysyvät digitaalisen muutoksen ytimessä.
Suositus 2: Pilottikokoukset naapurustokokouksissa henkilökohtaista ja digitaalista osallistumista varten
2.1 Pääperiaate: Tuetaan naapurustokokouksia, joissa yhdistetään henkilökohtaisia ja digitaalisia välineitä kansalaisten osallistumisen ja kriisinhallinnan parantamiseksi. Näillä kokouksilla pyritään edistämään yhteisön luottamusta, yhteenkuuluvuutta ja tehokasta kriisikoordinointia. Tulokset: a) Vahvistuvat yhteisön siteet ja sitoutuminen, b) Nopeampi ja koordinoitu reagointi kriiseihin, c) Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet paikallisessa päätöksenteossa ja kriisinhallinnassa.
2.2 Keskeiset toimet:
- Valmistetaan naapurustokokouksia: Paikalliset foorumit, joilla asukkaat voivat keskustella ongelmista ja tehdä yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi.
- Kehitetään digitaalinen kriisinhallinta-alusta:
- Luo Euroopan kansalaiskoulu:
- Varmista monimuotoisuus ja osallisuus:
- Marginaaliryhmien osallisuuden varmistaminen.
- Kestävän rahoituksen turvaaminen.
- Välttää merkkipaalua ja keskittyä toimiviin ratkaisuihin.
- Erityislaki vetoomuksille kaikkialla Euroopassa, jotka voidaan toimittaa Euroopan kansankokoukselle. Jos yleiskokous tukee vetoomusta, EU:n on ryhdyttävä toimiin. Tämä on suoran demokratian muoto, johon kansalaisten lisäksi myös asukkaiden pitäisi voida osallistua, ja myös yhdistysten ja paikallisten instituutioiden pitäisi voida käynnistää vetoomuksia. Jotta se toimisi, olisi tuettava vanhuksia ja ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää teknologiaa, ja toteutettava laaja julkinen tiedotuskampanja kaikissa tiedotusvälineissä.
- Tarjota Euroopan kansalaisuus suoraan maahanmuuttajille sillä edellytyksellä, että he kunnioittavat EU:n arvoja, jotta edistetään heidän poliittista ja yhteiskunnallista osallistumistaan. Euroopassa, jossa väestömäärä vähenee ja jossa on hylättyjä kyliä, lähiöitä ja käyttämättömiä rakennuksia, olisi otettava käyttöön järjestelmä, jonka avulla Eurooppa koordinoi asuin- ja työskentelypaikkojen löytämistä maahanmuuttajille kaikissa jäsenvaltioissa, ja yhdistykset, kielikoulut ja monet muut yhteiskunnalliset toimijat olisi otettava mukaan tämän toteuttamiseen.
- Euroopan kansalaiskokousten järjestelmä: Tarvitsemme edustajakokouksia jokaiseen jäsenvaltioon, jotka tekevät järjestelmästä pysyvän Euroopan edustajakokouksen. Paikalliset yleiskokoukset voivat ehdottaa aiheita Euroopan koordinointielimelle, joka päättää esityslistasta. Monissa maissamme kaikki julkiset tilat poliittiselle keskustelulle ovat katoamassa, ja yleiskokousten perustaminen voi luoda uusia tiloja. Euroopan edustajakokoukseen olisi valittava henkilöitä suhteessa maan väestömäärään, ja paikalliskokousten edustajien olisi osallistuttava kokouksiin. Kaikkien Euroopan yleiskokousten ensimmäisenä vaatimuksena tulisi olla niiden tunnustaminen laillisiksi poliittisiksi instituutioiksi, ja EU:n tulisi ryhtyä toimiin niiden tunnustamiseksi.
- Yhteisöjen siteiden ja sitoutumisen vahvistuminen.
- Nopeampi, koordinoitu reagointi kriiseihin.
- Kansalaisten voimaantuminen paikalliseen päätöksentekoon ja kriisinhallintaan.
- Kokoonpano:
- Pakollinen koulutus valituille osallistujille
- Yhteyden/yhteyden menettäminen laajempaan väestöön
- Kielen saatavuus: Siksi meidän on kehitettävä foorumi eri kielillä, monimuotoisuus mahdollisuutena mutta myös mahdollisena esteenä eri kielten vuoksi.
- Kokouksen ei pitäisi olla vain neuvoa-antava, vaan sillä pitäisi olla myös sääntely- ja tilivelvollisuustehtävä
- Kokouksen pitäisi olla riippumaton eikä hallituksen organisoima - mutta hallituksen on kuunneltava.
- Mandaatin olisi tultava EU-tasolta / tai alhaalta ylöspäin paikallishallinnoista, jotka liittyvät mukaan
- Komitea voisi olla EU:n pysyvän edustajakokouksen yhteydessä.
- Vastaanottokomiteat, joissa kansalaiset ovat mukana
- Tietoisuuskampanjat Viestintäliikkeet
Työryhmien muodostaminen keskustelujen siirtämiseksi digitaaliselle alustalle laajempaa saatavuutta varten.
Työkalu reaaliaikaiseen viestintään, resurssien jakamiseen ja koordinointiin kriisien aikana.
Liitäydy demokraattisten rakenteiden, kuten Democratic Odysseyn, kanssa skaalautuvuuden vuoksi.
Kouluta kansalaisia deliberatiivisiin taitoihin, kriisinhallintaan ja digitaaliseen lukutaitoon.
Kumppanuus kuntien ja Erasmus-opiskelijaverkoston kanssa monipuolisen edustuksen varmistamiseksi.
Tehdään kokouksista ja foorumeista kaikkien, myös marginaaliryhmien ja muiden kuin kansalaisten, saavutettavissa olevia.
Varmistakaa rahoitus ja keskittykää toimiviin ratkaisuihin:
Hakea rahoitusta EU:n tekoälytoimistosta ja muista lähteistä kestävyyden varmistamiseksi.
Prioriteettina ovat tulokset, jotka johtavat konkreettisiin, yhteisölähtöisiin toimiin.
2.3. Jatkakaa ja tehkää yhteistyötä. Mahdolliset haasteet
Trade-off 6: Brysselin keskitettyyn hallintoon luottaminen vs. Valtioiden rajat ylittävä demokratia
Suositus 1: Keskitetyn koordinoinnin varmistaminen voi varmistaa tehokkuuden, järjestelmällisen reagoinnin ja Euroopan yhtenäisyyden maailmassa, mutta kriiseihin puuttuminen edellyttää kaikkien osallistumista koko alueella ja mukautuvaa reagointia paikallisten olosuhteiden mukaan.
1.1. Pääperiaate: Kriisiin puuttuminen edellyttää sellaisten demokraattisten koordinointimuotojen löytämistä, jotka antavat kaikille mahdollisuuden tulla kuulluksi ja toimia yleisen reagoinnin muokkaamiseksi, mutta myös toimia omassa kontekstissaan, omissa järjestöissään, paikallisella tai henkilökohtaisella tasolla.
1.2 Keskeiset toimet:
1.3 Odotetut tulokset:
Trade-off 7: Kollektiivinen turvallisuus vs. yksilön vapaus
Suositus 1: Meillä on oltava enemmän osallistuvaa, harkitsevaa demokratiaa kansalaisille vaalien välissä.
1.1. Keskeinen periaate: Eurooppalaisten arvojen on oltava toimintamme keskiössä. Euroopan unionin tulisi olla enemmn poliittinen unioni (toistaiseksi enemmn vain talousliitto), ylikansallinen instituutio. Vaalit eivät ole alfa-omega. Tarvitsemme demokratiaa "kreikkalaisittain".
Suositus 2: Euroopan on käynnistettävä pysyvä kriisikansalaiskokoontuminen (kriisipäätöksentekoa varten / turvallisuushaasteiden varalle)
1.1 Pääperiaate: Kansalaiskokousten on oltava sääntelyn ja vastuuvelvollisuuden, osallisuuden ja monimuotoisuuden elin. Kriisin aikana hallitusten vastuuvelvollisuutta on lisättävä; hallitusta on vaikeampi pitää tilivelvollisena.
1.2. Kriisin aikana on tarpeen lisätä vastuuvelvollisuutta. Keskeiset toimet
20000-100000 asukkaan kaupungeissa tulisi olla 20 henkeä
Yli 100000 asukkaan kaupungeissa tulisi olla 100 henkeä
1.3. Koulutuksen järjestäminen. Mahdolliset haasteet
Suositus 3: Euroopan on käynnistettävä eurooppalainen kansalaisliitto valtioiden rajat ylittävää kriisitoimintaa varten
Suositus 4: Euroopan on käytettävä osallistuvaa budjetointia EU:n tasolla kriisiaikoina
Kärkitoimenpiteet:
Vaihtoehto 8: Paikallisuus vs. translokalismi
Suositus 1: Euroopan on toivotettava maahanmuuttajat tervetulleiksi kriisin aikana
1.2. Siirtolaiset on otettava vastaan. Keskeiset toimet
Sisältää myös kielivaihdon
Työskentely pitkällä aikavälillä
Kulttuurivaihdon edistäminen
Työskentely myös lähtömaiden suurlähettiläiden kanssa
Trade-off 9: Osallisuus vs. tehokkuus päätöksenteossa
VALMISTELU ENNEN KRIISINKÄYNTIÄ
Suositus 1: Kun tulva on todennäköinen, edustavan viranomaisen on perustettava (korvattava) HENKILÖSTÖPANEELI, jossa heidän on esiteltävä ja keskusteltava ennaltaehkäisystä, rooleista, rahasta ja menettelytavoista asiantuntijaryhmän kanssa, joka tuottaa päätökset ymmärrettävällä kielellä.
Suositus 2: Paikallinen viranomainen tiedottaa kansalaisille hyvissä ajoin etukäteen (saavutettavalla kielellä) (asiantuntijat tiedottavat ennen ja jälkeen päätöksensä.
KRIISIN AIKANA
Suositus 3: Kansalaispaneeli valvoo, toteutetaanko suunnitelma. Kansalaispaneeli tiedottaa kansalaisille hallituksen toimista
Trade off 10: Avoimuus vs. monimutkaisuus
Suositus 1: Hallitusten on sitouduttava täyteen avoimuuteen
1.1. Keskeiset periaatteet:
- Kansalaisten tulisi osallistua aktiivisesti kansalaiselämään edistämällä avointa, väkivallatonta viestintää ja keskustelemalla yhteiskunnallisista kysymyksistä kuuntelemalla ja välittämällä toisista ja jakamalla analyysejä
- Luottamuksen palauttamiseksi heidän on vaadittava avoimuutta ja pidettävä instituutiot vastuullisina varmistaen, että tiedot ovat aina saatavilla, sillä kansalaisten on päätettävä, onko tieto monimutkaista vai ei, eikä minkään viranomaisen tulisi käyttää monimutkaisuutta tekosyynä tietojen salaamiseen.
- Parempi ennakointi: äänestäkää hallitusta, joka välittää!
- Kansalaisten tulisi vastustaa yksinkertaisuuden houkutusta ja hyväksyä monimutkaisuus
- Hallitusten on julkaistava säännöllisesti yksityiskohtaisia raportteja politiikan tuloksista, resurssien kohdentamisesta, korruption ehkäisemisestä ja kansalaisten luottamuksen palauttamisesta.
- Kansalaisille olisi annettava tukea monimutkaisuuden lisäämiseksi ja ymmärtämiseksi
- Hallituksen olisi torjuttava yksinkertaisuuden edistäminen
- Sopeutumiskäytäntöjä olisi ennakoitava, koska kaikilla kriiseillä on vaikutusta työpaikkoihin
1.2. Keskeiset toimet
Suositus 2: Hallitusten on tarjottava kriisinhallintakoulutusta ihmisille, jotta he ovat valmiita sopeutumaan ja reagoimaan tuleviin kriiseihin sekä itsestään että muista huolehtimalla.
1.1 Keskeiset periaatteet
Prosessin jatko
Nämä suositusluonnokset viedään eteenpäin Demokraattisen Odysseian verkkokokoushetkeen, ja sen jälkeen palautekeskusteluun poliittisten toimijoiden kanssa, ennen kuin ne viimeistellään Wienin yleiskokoushetkessä toukokuussa 2025.
